Eilen sattumoisin tuli huomattua, että oluthuone ravintoloissa oli vehnäolutviikot meneillään. Niinpä siis vesi kielellä odottelin maanantaita ja kävin maistamassa pari vehnäolutta. Aloittelin belgialaisella, appelsiinilla höystetyllä oluella josta juuri ja juuri olin erottavani sen appelsiinin. Pienoin pettymys, mutta ehkä toisena päivänä asia on toinen *. Siitä saksalaiseen ja lopettelin vadelmaisella brittivehnäoluella. Mitä? En tiennytkään, että briteissä valmistetaan vehnäolutta.. josta täytyy sanoa vain yksi sana: hapokasta! Sopii suklaan kanssa.
Hienoa, että siellä missä kävin, sai geishoja samalla mutustella - tänne uudelleen. Muutenkin siisti ja mukava oli tämä laaturavintola. Siitä sitten kävelin kotiin pienessä tihkusateessa, ah, miten raikas ilma! Fiilistelyä. Noniin..
Illan päätteeksi soi päräyttävä Airwaven Ladyblue, sekä Hydroidin Blue Tubes (ava mea remix). Wow. Mikä musiikin värimaailma. Ouuu.. Liquid State - Falling. Kuunnelkaapa, ennen kuin arvostelette! Hoo! Aijuu. ps. ravintolassa soi rokkia, sellaista vanhaa hyvää tavaraa. Pisti potkimaan. Se siitä, että kuuntelisin vain elektronista..
* viikko sitten tuli käytyä olutfestareilla, jossa tuli maistettua esim. vihdoinkin suomalainen teerenpelin vehnäolut, joka oli pienoinen pettymys myöskin, sekä tamperelaisen plevnan vehnäolut. jostakin kumman syystä olut ei oikein uponnut, eli joku päivä maistuu paremmin ja joskus vielä paremmin. Sitten tuli otettua myös 1667, jota luulin vehnäolueksi joka osoittautui kyllä aivan muuksi. Perkele!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti